Pieni pörröinen ruumis makasi edelleen sohvalle ja Julia silitti sitä varovasti. Rambo oli ollut täysin oman itsensä ennen kuin oli hypännyt sohvalle makaamaan ja nukkunut rauhallisesti pois.

Kerroin Rambon kuolemasta eilen heti Instastoryssäni ja teiltä tuli ihan mielettömän paljon viestejä. Kiitos niistä! Tämä pieni ja kekseliäs pupu oli valloittanut monen sydämen.
Itkin varmaan pari tuntia pienen pupun kuolemaa. Toisaalta tuntuu hassulta tuntea niin voimakkaasti lemmikkikania kohtaan, mutta olihan se meidän tärkeä perheenjäsen. Rambo oli aina kaikessa mukana ja omanlaisensa persoona. Se ei pelännyt mitään ja käyttäytyi koiramaisesti. Jahtasi kissaa ja kerjäsi jääkaapilla porkkanaa. Jos ei porkkanaa alkanut kuulua, niin se kiipesi ruokapöydälle etsimään ruoanjämiä.

Rambo tuli meille kesäkuussa 2015, samana kesänä kun menimme Juhan kanssa naimisiin. Olimme puoli vuotta yrittäneet lasta, mutta plussaa ei näkynyt. Niimpä pupuvauva muutti meille. Heinäkuussa tein positiivisen raskaustestin.

Rambo olisi täyttänyt 4 vuotta huhtikuussa. Angorakanit elävät tietoni mukaan keskimäärin ehkä 4-6 vuotta, joten Rambo ei ollut ihan ikivanha, muttei enää nuorikaan. Rambon kuolinsyystä ei ole tietoa. Kanin hengen voi viedä nopeasti jokin pöpö tai sydänkohtaus, mutta myös suolitukokset ovat varsinkin angorakaneilla hyvin yleisiä ja kohtalokkaita.

Julia ei itkeä vollottanut toisin kuin äitinsä :D Hän silitti Ramboa ja kertoi, että se on pipi. Sanottiin yhdessä "Hei hei Rambo" ja puhuttiin, että se meni pupujen taivaaseen, jossa sillä on kaikki hyvin.
Sen jälkeen Julia meni leikkimään yhtä iloisesti kuin ennenkin.

Linkkaan tähän Rambon esittelyvideon viimesyksyltä, jos teitä kiinnostaa kaninhoitovinkit ja erityisesti tämän angorakanin touhut :)




❤: Anniina